Kyyneleet sulattavat

alastomia

peitettyjä ajatuksia,

näkevät kaiken toisin.

Suurentelevat

ja sumentavat

valon niitä spektrinä

värittäessä.

Suolaisina

kirveltävät auki revittyä

pintaa.

Suru ei ole sairaus

vaikka, se satuttaa

ahdistaa ja pelottaa.

Suru hoitaa:

Avatessaan

arpeutuneita haavoja,

syventäen tunteita,

avartaen kulmia,

kovertaen säröjä.

Kyyneleet sulauttavat

meidät kaksi erilaista

ja niin samanlaista,

saumattomasti yhteen

muistojen sammioon.

Ja se erillisyys ja erilaisuus

haudataan kanssasi,

ja se yhteisyys ja yhteneväisyys

jatkaa minussa.

Ylivuotaen vielä,

näissä lukemattomissa,

kyyneleissä.

Hileitä/Jaana Lampinen