Vanheneminen

on luonnollista

kaksituhatta luvullakin –

Minä vanhenen

vanhempien seurassa.

Satavuotias kysyy,

onko sinulla hyvä mies,

niin kuin minulla,

-        kauan sitten.

Yhdeksänkymppinen

toteaa,

sinä et ole enää tyttönen,

niin kuin tuo toinen,

kaunis kuin perhonen.

Minä vanhenen,

niin kuin hän

elämän syrjässä kiinni.

Häpeämättä

ilonkareita silmäkulmissani,

nauraen,

kokonaiselle elämälle.

Hileitä/Jaana Lampinen