Jaana Lampisen runoista, Tanka ja Haiku sanoituksista sekä Kimmo Lyytikäisen ja Sonja Lampisen kuvista syntynyttä mielenmaisemaa.
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Harva peilaa myrskyssä,
näkee nenäänsä pitemmälle,
harva katsoo avoimin silmin,
tyhjä suu auki.
Sade piiskaa,
tuuli repii,
salama häikäisee.
Jyrinä saa korvat lukkoon.
Tyrskyää kirvelevää
suolaista vettä.
Myrskyävä pinta
ei taivasta heijasta,
pilvi ei karikkoja valaise.
Kieli on peräsin,
sydän ruori.
Auta minua pitämään suunta.
Hileitä/Jaana Lampinen
maanantai 28. huhtikuuta 2014
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
perjantai 25. huhtikuuta 2014
keskiviikko 23. huhtikuuta 2014
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Ei
tiedä hän,
rosoisuudessaan,
että
valolla on monta paikkaa loistaa,
hänessä
ja hänen säröissään,
särmissään
ja silmissään.
Ei
tiedä hän,
kynnöksellä
ollessaan,
että
siemenellä on monta paikkaa,
hänessä
rikkonaisessa,
kasvaa
ja vihertää,
juurtua
Häneen.
Ei
tiedä hän,
kyyneleissä
ollessaan,
että
pisarassa on monta paikkaa,
heijastaa
taivasta,
hänessä
ja Häneen.
Ei
tiedä hän
nöyryydessään,
että
Hänessä, hän on
kuninkaan
tytär
sävyisässä
loistossaan.
Hileitä/Jaana
Lampinen
lauantai 19. huhtikuuta 2014
perjantai 18. huhtikuuta 2014
torstai 17. huhtikuuta 2014
Kuka ristiinnaulitsee
syyttömän?
Kääntää selkänsä,
- takkinsa,
tahratun
tuntonsa,
välinpitämättömän
mielensä,
- miettimättä itse.
Huutaa
kansanjoukossa,
niin kuin
muutkin:
Ristiinnaulitse!
Ristiinnaulitse!
Tietämättä,
ymmärtämättä että,
Hän kyllä näkee:
Syvimpään
sieluun saakka.
Ja armahtaa,
armahtaa
myös huutajaa
jos, hän armoa
haluaa.
Hileitä/Jaana
Lampinen
keskiviikko 16. huhtikuuta 2014
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
torstai 10. huhtikuuta 2014
Hän näkee syvälle,
Suomalaisen miehen
nyrkin sisälle.
Pullon pohjalle,
kirosanojen taakse,
astuu raatajan rinnalle.
Tahtoo auttaa miehen pinnalle.
Hän näkee
kaikki säilötyt kyyneleet,
haavat raastavan kipeät auenneet,
toiveet kaikki - rauenneet.
Hän näkee ja tietää.
Hän katajaisen kansan miestä sietää.
Mies miestä ymmärtää.
Tuskaa kipeää käsittää.
Ei murhetta vesitä,
ei unohtamaan esitä.
Pyytää vain pientä huomiota,
ettei, viimeistä tuomiota
anneta itselle,
eikä varsinkaan toiselle,
epäonnistuneelle ihmiselle.
Annetaan armoa ja aikaa,
niin ilo, talossa raikaa.
Auki on aina, taivaan ovi
jutellaan vielä pieni tovi.
Hileitä/Jaana Lampinen
keskiviikko 9. huhtikuuta 2014
maanantai 7. huhtikuuta 2014
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
lauantai 5. huhtikuuta 2014
perjantai 4. huhtikuuta 2014
torstai 3. huhtikuuta 2014
keskiviikko 2. huhtikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)