keskiviikko 30. huhtikuuta 2014


Joku pussaa sammakkoa,
löytääkseen prinssin.
Joku prinssiä,
löytääkseen sammakon.

Suulas
pussaa kaikkia ohimennen,
Juutas
kääntää takkinsa tuulessa,
pussatessaan.

Ei tyhjiä sanoja sydämessä ole.

Mutta suussa, suussa ne viihtyvät,
Ja huulilla pyörivät.

Kuplia ja kurnutusta.
varsinkin keväisin
upottavassa suossa.

Hileitä/Jaana Lampinen
    

tiistai 29. huhtikuuta 2014


Harva peilaa myrskyssä,
näkee nenäänsä pitemmälle,
harva katsoo avoimin silmin,
        tyhjä suu auki.

Sade piiskaa,
tuuli repii,
salama häikäisee.

Jyrinä saa korvat lukkoon.

Tyrskyää kirvelevää
suolaista vettä.

Myrskyävä pinta
ei taivasta heijasta,
pilvi ei karikkoja valaise.

Kieli on peräsin,
sydän ruori.

Auta minua pitämään suunta.



Hileitä/Jaana Lampinen

maanantai 28. huhtikuuta 2014


Martta, Martta.

Moninaista,
monista maista,
sinä hätäilet,
huolta kannat
murheen painaa
alas annat.

Elämä on lainaa,
ja tarpeellista vain vähän.
Istu hetkeksi tähän,
kuule -
Maria on valinnut hyvin,
älä luule,
et paikkansa pehmeä syvin.

Hän ammentaa,
että saa antaa.

Kortensa kekoon
myöhemmin kantaa.


Hileitä/Jaana Lampinen 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014


Tämä maa vihertää,
silmut itsestään
lehteen puhkeaa.

Jää sulaa
puhkoo uomaa,
voimalla virtaa.

Kukkanuppu avautuu
avaamatta,
linnut saapuvat kutsumatta.

Routainen maa herää,
sinun tai minun
lämmittämättä.

Mutta viljapellot,
eivät vihannoi
kylvämättä.

Eikä perunaa
saada vaottamatta,
ei satoa, kitkemättä.

Ei sydäntä
raottamatta,
Ei ihmistä,
itkemättä.


Hileitä/Jaana Lampinen

    

perjantai 25. huhtikuuta 2014


Eikö se, joka lankeaa,
kaatuu, kompastuu,
horjahtaa ja makaa.
Nouse?

Eikö se, joka eksyy,
harhautuu, hairahtuu,
kääntyy pois.
Palaja?

Eikö se, joka luopuu,
vaihtaa, luovuttaa,
myy ja antaa.
Ota?


Eikö se, joka pakenee,
vieraantuu, pettää,
hylkää ja jättää.
Löydä?

Eikö se, joka odottaa,
pysähtyy, vartoo,
viipyy ja vitkastelee.
Toivo?

Eikö se, joka löydetään
hoidetaan, kohdataan
ruokitaan ja juotetaan.
Rakasta?

Eikö se, jolle näytetään,
annetaan, lahjoitetaan
ja parannetaan.
Usko?

Häntä.
Joka etsii ja rakastaa,
nostaa ja kantaa.
Kaiken anteeksi antaa.


Hileitä/Jaana Lampinen 

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014


Pelto huutaa vastaan,
sarka katkerasti valittaa.
Kivisen pellon vaot napisevat,
muheva maa itkee.

Voima on lopussa.

Kaikkialla kasvaa horsmaa,
ohran sijaan, juolavehnää,
nisun sijaan orjantappuroita,
leivän sijaan nokkosia.

Maa itkee heikkoutta
rikkaruohon varjoissa,
       - näköalattomuutta.

Valittaa kuivuutta,
surkuttelee pienuutta,
napisee voimattomuutta.

Anna meille aikaa
      -  anna kerran vielä:

Kyntäjän kyntää,
kylväjän kylvää,
     -   enkelin kitkeä.

Kerran vielä, kyynelin kastella.

Anna rakkautesi,
tuulesi puhalla,
anna voimasi voimaksi,
kirkkautesi valoksi tulla.

      -  Tämän maan ylle.

Anna kerran vielä,
uusi kasvun mahdollisuus,
vajavaisille uusi ulottuvuus.

        Ihmiselle se on mahdottomuus.

Valtasi tälle maalle näytä.

     -   Taivaan aitta nisunjyvillä täytä.


Hileitä/Jaana Lampinen 

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Ei tiedä hän,
rosoisuudessaan,
että valolla on monta paikkaa loistaa,
hänessä ja hänen säröissään,
särmissään ja silmissään.

Ei tiedä hän,
kynnöksellä ollessaan,
että siemenellä on monta paikkaa,
hänessä rikkonaisessa,
kasvaa ja vihertää,
juurtua Häneen.

Ei tiedä hän,
kyyneleissä ollessaan,
että pisarassa on monta paikkaa,
heijastaa taivasta,
hänessä ja Häneen.

Ei tiedä hän
nöyryydessään,
että Hänessä, hän on
kuninkaan tytär
sävyisässä loistossaan.


Hileitä/Jaana Lampinen

lauantai 19. huhtikuuta 2014


Niin moni, liian moni
on haudannut uskonsa,
unelmansa, onnensa
rakkautensa, elämänsä.

Kalliohautaan, kivisydämeen.

Sanat on suuria,
teesit liian raskaita.

      -  Pois pyörtää.

Tarvitaan enkeliä,
enkeleitä,
ystäviä, kavereita.

Pyörittämään kuorma pois
sydämen suulta,
heittämään huulta,
ojentamaan käsi,

     -  kädet.

Avoin syli.


Hileitä/Jaana Lampinen 

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pitkäperjantai
Golgatan risti ja Hän
katso äitisi
pidä huolta rakasta
koko tätä maailmaa


Tanka Hile/Jaana Lampinen

torstai 17. huhtikuuta 2014

 Kuka ristiinnaulitsee syyttömän?

Kääntää selkänsä,
 - takkinsa,
tahratun tuntonsa,
välinpitämättömän mielensä,
       - miettimättä itse.
      
Huutaa kansanjoukossa,
niin kuin muutkin:
Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!

  Tietämättä, ymmärtämättä että,
 Hän kyllä näkee:
Syvimpään sieluun saakka.

Ja armahtaa, armahtaa
myös huutajaa
 jos, hän armoa haluaa.



                                                                              Hileitä/Jaana Lampinen

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014



Ruosteinen avain,
ruosteinen lukko,
ovi kiinni juuttuu.

Tie portille johtaa.

Saranat itkee.
Katkera kitkee.

Vain öljyä puuttuu.

Pyydä niin saat.


 Kun omastasi sitten jaat,
kitisevä, nariseva elämä,

    -  toiseksi muuttuu.


Hileitä/Jaana Lampinen 

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014


Hän voi ja Hän pystyy
ilmestymään heikkoudessa.

Näkymään kyynelissä,
asettumaan hymyyn,
sanoihin, sointuihin,

     - meistä huolimatta.


Sinun leiviskäsi
  - sinun käsi,

   Hänen mahdollisuutensa Siunata,

   - lapsen eväät.

Laita ne yhteiseen pöytään,

      - kaikelle kansalle jaa,

antaessaan, itse myös saa.


Siunausta mukanamme kannetaan,
lahjana Häneltä

matkaevääksi

toisillemme annetaan.


Hileitä/Jaana Lampinen 

torstai 10. huhtikuuta 2014


Usva leijuu äänettömänä,
levollinen hiljaisuus
väreilee autereessa.

Rauhalla kevyet askeleet,
liikkua tuulen henkäyksessä.

Hiljaisuus soi ajasta aikaan.

Kurjen sopraano
pysäyttää,
palauttaa hetkeen.

Vie mennessään sielun ikävään.

Metsä herää laulamaan.

Kaikki on taas hyvin,
vaikkei, ennallaan.

Hileitä/Jaana Lampinen 

Hän näkee syvälle,
Suomalaisen miehen
nyrkin sisälle.

Pullon pohjalle,
kirosanojen taakse,
astuu raatajan rinnalle.

Tahtoo auttaa miehen pinnalle.

Hän näkee
kaikki säilötyt kyyneleet,
haavat raastavan kipeät auenneet,
toiveet kaikki - rauenneet.

Hän näkee ja tietää.
Hän katajaisen kansan miestä sietää.

Mies miestä ymmärtää.
Tuskaa kipeää käsittää.
Ei murhetta vesitä,
ei unohtamaan esitä.

Pyytää vain pientä huomiota,
ettei, viimeistä tuomiota
anneta itselle,
eikä varsinkaan toiselle,
epäonnistuneelle ihmiselle.

Annetaan armoa ja aikaa,
niin ilo, talossa raikaa.
Auki on aina, taivaan ovi
jutellaan vielä pieni tovi.



                                                            Hileitä/Jaana Lampinen

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014


Isä.
Minä tarvitsen sanoja,
sanoja jotka lääkitsevät
särjetyt sydämet.

Sanoja jotka,
puhdistavat
sisäiset haavat.

Tarvitsen
pehmeitä sanoja
sielun kipeyteen.

Hoitavia sanoja
suruun
murheeseen.

Lempeitä sanoja
pelkoon
ikävään.

Nostavia sanoja,
rohkaisevia sanoja,
kannattavia sanoja.

Isä, minä tarvitsen sanoja.
Sinä olet Sana.
Minä tarvitsen Sinua.


Hileitä/Jaana Lampinen

maanantai 7. huhtikuuta 2014


Ajattelen kuin ihminen,
haluan olla aina onnellinen,
autuas ja tyytyväinen,
terve, rikas ja iloinen.

Toivon ettei mikään paina.

Ettei, elämä ahdista
eikä kukaan liikaa vaadi
ei suorituslistoja laadi.

Eikä työ, edes Sinun -
elämääni tahdista.

Olen inhimillinen ihminen.

Rukoilen kuin lapsi.
Olen lapsen kaltainen:

Anna minulle ja anna läheisilleni
älä ohi kulje, älä meitä jätä
tahdon vielä vähän tätä.
Ethän ”piikkiä” pankkia sulje,
anna minulle, anna vielä rakkautta,
älä ohitseni tyhjin käsin kulje.

ja Sinä sanot:

Mitä se sinua hyödyttää
vaikka, voittaisit lotossa,
ja saisit kaiken inhimillisen,
rakkauden ja onnellisuuden,
mutta sielusi vahingoittuisi.

Mene ja katso lähimmäistäsi,
tarvitseeko hän,
jotain mitä sinä voisit antaa,
hänelle iloa, onnea kantaa.

Sillä antaessaan saa,
etsiessään löytää,
kolkuttavalle avataan.

Laita leipää ja viiniä pöytään.


Hileitä/Jaana Lampinen

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014


Riipun Sinussa
Sinä tuet minua
matka on pitkä
minä jaksan Sinussa
kuivassa erämaassa


Tanka Hile/Jaana Lampinen

Golgatan lähteen
elävä vesi riittää
voimaannuttamaan
uupuneet haavoittuneet
väsyneet kompastuneet

Tanka Hile/Jaana Lampinen

lauantai 5. huhtikuuta 2014


Pysähdyn hetkeen
kevätaamuun lehdossa
kaikkialla soi
metsäkuoron lauluja
rakkauden säveliä

Tanka Hile/Jaana Lampinen 

perjantai 4. huhtikuuta 2014


Vain rukouksessa
harjaantuu kuuntelemaan
Sinun ääntäsi
läheisyytesi hoitaa
lohduttaa väsynyttä

Tanka Hile/Jaana Lampinen 


Ilman Sinua
emme voi tehdä mitään
sinä valitsit
heikot ja voimattomat
heijastamaan Sinua

Tanka Hile/Jaana Lampinen

torstai 3. huhtikuuta 2014

Sinä et tullut
tänne palveltavaksi
vaan palvelemaan
oppisinko minäkin
palvelemaan Sinua


Tanka Hile/Jaana Lampinen

Pitää miettiä
haluaako vaahtoa
kuohuttamaan sisintä
ennen kuin vatkaa sitä
vellovilla sanoilla

Tanka Hile/Jaana Lampinen 

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Eivät tienneet
pystyttäessään ristiä,
Golgatan tuuliselle kummulle,

että rakensivat, ovea taivaaseen.

Jos, olisivat tienneet,
olisivatko
rakentamatta jättäneet.

Ja meidät,
kadotukseen tuominneet.




Hileitä/Jaana Lampinen
Pidä itsestäsi huolta,
sanoi hän lämpimästi,
ja lähti.

Mitäpä siihen lisäämistä.

Totuus silmille revähti.

Pitää itse, niin itsestään,
ettei kukaan,
maahan polje,
eikä pinnan alle paina.

Elämä on lyhyt laina.

Maksumieheksi
joutuu itse aina.


Hileitä/Jaana Lampinen




tiistai 1. huhtikuuta 2014


Rajuilmassa
sinä löydät kotiisi
myrskynsilmässä
aallokko ei pidätä
määränpää jo häämöttää

Tanka Hile/Jaana Lampinen