Voi meitä, jotka sanomme
pahan hyväksi, hyvän pahaksi.
Sillä emme me enää tiedä,
mikä oikein on.
Mikä on tervettä ja ihailtavaa,
mikä kaunista ja hyvältä kuuluvaa.
Keinovalossa kasvaneet,
keinolannalla lannoitetut,
geenimanipulaatiolla lihoneet
keinottelemalla keinutetut.
Emme me enää tiedä
kenen paras, on Sinun paras.
Itseemme kaiken vertaamme.
Liian kauan
toisten lauluja laulaneet.
Liian kauaksi
rakkaudestasi poikenneet.
Jollet Sinä meitä pysäytä,
niin me hukumme
omaan pimeyteemme.
Omaan viisauteemme
nojaten.
Hileitä/Jaana Lampinen
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti