Joku pussaa sammakkoa,
löytääkseen prinssin.
Joku prinssiä,
löytääkseen sammakon.
Suulas
pussaa kaikkia ohimennen,
Juutas
kääntää takkinsa tuulessa,
pussatessaan.
Ei tyhjiä sanoja sydämessä ole.
Mutta suussa, suussa ne viihtyvät,
Ja huulilla pyörivät.
Kuplia ja kurnutusta.
varsinkin keväisin
upottavassa suossa.
Hileitä/Jaana Lampinen
|
Tästä tykkään. Keväistä leikkismieltä! Olen itsekin kirjoittanut sadun sekä sammakosta, joka uskoi olevansa prinssi, että prinssistä, joka uskoi olevansa sammakko. Molempi parempi.
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoistaIhanan keväinen runo, paljon pusuja :)
VastaaPoistaHauska ja veikeä, totuuden kuplivaa makua! Kiitos Jaana! ♡
VastaaPoista