Salli minun.

Eilispäivän lapsena

kuivattuna ruohona.

Vähäisenä alkuna

lakastuneena kukkana.

Mitättömänä taimena,

nuupahtaneena versona.

Salli minun.

Elpyä uudeksi ja kasvavaksi

voimakkaaksi ja rohkeaksi.

Sinun läsnäolossasi, varjossasi.

Salli minun.

Rehottaa kuin ruoko

kasvaa kuin kaisla

vaikka, ei ole vettä.

Varttua ja elpyä

karaistua ja vahvistua

vaikka, ei ole tuulta.

Salli minun.

Nähdä, nyrkinkokoinen pilvi

autiomaan rannalla,

kuulla veden kohina

pilvettömällä sannalla,

tuntea sen tuoksu,

helteisenä päivänä,

työn ja kuorman uuvuttamana.

Salli minun.

Tunnistaa Sinun sateesi aika,

elävien maassa, aikojen lopussa.

Salli minun.

Antaa toivoa ja rohkaista

nääntyvää, itseensä käpertynyttä,

virvoittavien vetten tykö

hellästi ohjata.

Salli minun.

Hileitä/Jaana Lampinen