Kosketus

Usvasta kantautuu laulu,

haikean kaunis ja kirkas,

mustarastaan huilu yhtyy,

ja pian koko metsän kuoro soi.

Pysähdyn hetkeen.

Aamuauringon noustessa,

vaaleanvihreällä laihopellolla,

puiden tummat varjot pitkiä,

maa huokuu kasvavaa voimaa.

Talletan sieluuni kuvan.

Lammen tyynellä pinnalla

usvan joukossa lipuu kaakkuri,

kaisla nuokkuu rannassa

kastepisara nenällään,

valkorunkoinen peilaa, 

kaunista varttaan.

Katson,  kuulen ja tunnen.

Sydämeni  huokaa, henkeni ylistää,

sieluni palvoo ja suuni kiittää,

taivaan suurta Jumalaa

kaiken kauniin Luojaa.

Hileitä/Jaana Lampinen