tiistai 1. heinäkuuta 2014


Pakenisinko
harmaan varjoni taakse
sanattomuuteen,
rajaisinko tonttini
sanat vieraskasveilta.

Enkö antaisi
sanan rehevöityä,
harmaan kukkia,
puhua vierainakin
kaunista kieltä meille.

Enkö antaisi
sydämeni käännellä
hiomatontakin,
kuin aarretta valossa
timanttia kivessä.

Enkö antaisi
sanojen laskeentua
kiitoradalle
uutta nousua varten
huolimatta kuvasta.

Tanka Hileitä/Jaana Lampinen 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti