Sinä sanot:

Minä kurja,

myrskyn raastama,

minä lohduton,

minä ikiuneen vaipuva,

maahan taipuva.

Tuulessa kaikki kaunis,

tuulessa muistot,

tuulessa sirkutus

tuulessa kesän puistot.

Tuulessa sanat,

tuuleen luodut.

Vain harmaa runko,

ja lämmin muisto,

syvällä sen sydämessä

raastava ikävä.

Näetkö

silmun alun,

auringon lämmön,

alastoman

taivaaseen kurottavan

oksilla.

Usko kuin mahla virta,

toivo kuin kevään tuoksu.

Ja kaikki kedon puut

paukuttavat käsiään,

syksyn niitä ravistellessa.

Heittämättä toivoaan,

uskoa huomiseen,

kuuran peittäessä

ne kuolon valheeseen.

Vielä soi,

riemuvirsi Siionissa,

vielä kuuluu riemulaulu,

tässäkin kaupungissa.

Hileitä/Jaana Lampinen