lauantai 5. heinäkuuta 2014


Kun taivas on hiljaa ja sanat ei anna,
pilvi peittää taivaan, eivätkä lauseet kanna.

Maasta olen minä tullut ja maahan palajan.
Haalean harmaa, kuin lätäkön vesi.

Sumua suon yllä, utua pellonpientareella.
Pilvenä edessäsi, ovat kaikki turhat sanani.

Älä hylkää minua ajatuksista, älä pudota lauseista.

Älä jätä kuuroa sokeaksi, käsipuolta jalattomaksi,
mykkää sanattomaksi, ontuvaa kuolleeksi.

Älä suolaa mauttomaksi, kirvestä terättä,
palvelijaa työttömäksi, lintua kesättä,
ystävää yksinäiseksi, ihmislasta valotta.

Vain Sinä. Yksin Sinä, saat kivet huutamaan,
kalliot ryskämään, meret pauhaamaan.

Hiekanjyvän elämään.

Vain Sinä. Yksin Sinä, saat maantomun soimaan,
tuhkan kukkaan puhkeamaan.

Vain Sinä. Yksin Sinä.


Hileitä/Jaana Lampinen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti