Kun taivas on
hiljaa ja sanat ei anna,
pilvi peittää
taivaan, eivätkä lauseet kanna.
Maasta olen
minä tullut ja maahan palajan.
Haalean
harmaa, kuin lätäkön vesi.
Sumua suon
yllä, utua pellonpientareella.
Pilvenä edessäsi,
ovat kaikki turhat sanani.
Älä hylkää
minua ajatuksista, älä pudota lauseista.
Älä jätä
kuuroa sokeaksi, käsipuolta jalattomaksi,
mykkää
sanattomaksi, ontuvaa kuolleeksi.
Älä suolaa
mauttomaksi, kirvestä terättä,
palvelijaa
työttömäksi, lintua kesättä,
ystävää
yksinäiseksi, ihmislasta valotta.
Vain Sinä. Yksin
Sinä, saat kivet huutamaan,
kalliot
ryskämään, meret pauhaamaan.
Hiekanjyvän
elämään.
Vain Sinä. Yksin
Sinä, saat maantomun soimaan,
tuhkan kukkaan
puhkeamaan.
Vain Sinä. Yksin
Sinä.
Hileitä/Jaana
Lampinen
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti