Verrattomia verrattuja

Sinäkö teet tyhjäksi

Luojan viisauden,

omalla viisaudellasi.

Tunnistat toisen tyhjäksi,

omalla täydellisyydelläsi.

Köyhäksi autosi arvolla.

Tyhmäksi todistuksillasi.

Mitättömäksi mitoillasi,

Onnettomaksi,

käsistäsi yöhön haihtuvalla onnella.

Arvottomaksi omalla arvollasi.

Arvoiltasi hylätyksi.

Voititko arvallasi täyteyden,

taidoillasi taivaan.

Saitko lopulta enemmän kuin hän,

joka jäi kokonaan ilman.

Peräkammariin,

sivukylään, taajaman taakse,

ilman peitevoidetta, naamaria,

maskia, small talkkia.

Luonnontilaan, aitona

rehevänä,

muokkaamattomana.

Onko maljasi täynnä.

Oletko varma,

ettei se ole sakkaa.

Entä jos maljasi, onkin pieni,

vaikka on täysi, ylitse vuotaen

erinomaisuuttasi.

Hileitä/Jaana Lampinen